Maatilan metsäomaisuus tuottamaan– HirviDrone tietoisku 4.11.2025
Venla Wallius kävi kertomassa Hirvivahinkojen estäminen dronetekniikkaa ja tekoälyä hyödyntämällä -HirviDrone -hankkeen kuulumisia. Tulokset kyseisessä hankkeessa päivittyvät aktiivisesti ja tämä tietoisku oli vain pintaraapaisu aiheeseen. Tekemisen meininki vaikuttaa olevan hyvä kaikilla osapuolilla tässä hankkeessa.
Hirvivahinkojen estämiseen tai vähentämiseen on olemassa Trico-syönninestoaine, mutta sen levittäminen reppuruiskulla on työlästä. Käyttäjäkokemuskyselyn perusteella Trico koetaan hyväksi ratkaisuksi, ja hankkeessa pyritään helpottamaan sen käyttöä hyödyntämällä dronetekniikkaa ja tekoälyä.
Hirvieläimet aiheuttavat arviolta kymmenien miljoonien eurojen vahingot vuosittain. Tämän vuoksi esimerkiksi kuusta istutetaan ”ei luontaisille kasvupaikoille”, mikä heikentää metsän kasvua ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Hirvivahinkojen estämiseen tai vähentämiseen on olemassa Trico-syönninestoaine, mutta sen levittäminen reppuruiskulla on työlästä. Käyttäjäkokemuskyselyn perusteella Trico koetaan hyväksi ratkaisuksi, ja hankkeessa pyritään helpottamaan sen käyttöä hyödyntämällä dronetekniikkaa ja tekoälyä. Samalla kartoitetaan aiheeseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Erityisenä tavoitteena on kohdennetun levityksen hahmottaminen. Esimerkiksi hirvien talvilaidunalueilla aiheuttamat vahingot ovat suuria ja näillä alueilla Tricon lentolevitys voisi olla kustannustehokasta. Hankkeen avulla pyritään vaikuttamaan, että syöntipaine jakautuisi tasaisemmin. Vuonna 2024 maksettiin 1,1 miljoonaa euroa hirvivahinkokorvauksia, mikä on huomattavasti pienempi summa kuin kokonaisarviot hirvien aiheuttamista vahingoista.
Trico-syönninestoaineen levittäminen dronekalustolla on tällä hetkellä laitonta, mutta lakimuutos on mahdollistanut levittämisen tutkimus- ja kehitystarkoituksessa. Tätä lakimuutosta voi pitää indikaattorina siitä, että tulevaisuudessa levittäminen voi olla laillista myös maanomistajan toimesta ja kaupallisesti.
Tekoälyä pyritään hyödyntämään vaurioiden määrittelyssä ja levityksen optimoinnissa, jotta lentolevitys kohdistuisi vain säästettäviin taimiin.
Hankkeessa on tehty koealamittauksia muutamalta kymmeneltä hehtaarilta Äänekoskella vuonna 2024 ja Kuusamon alueella vuonna 2025. Näin on saatu taimikohtaista tietoa, jota verrataan dronella ja laserkeilauksella kerättyyn dataan. Tekoälyä pyritään hyödyntämään vaurioiden määrittelyssä ja levityksen optimoinnissa, jotta lentolevitys kohdistuisi vain säästettäviin taimiin. Ruiskutuskokeita on toistaiseksi päästy tekemään vain yhtenä päivänä Äänekosken koealalla, mutta lisää kokeita on tulossa. Näiden lisäksi hankkeessa on tehty paljon kirjallisia toimenpiteitä ja taustaselvityksiä.
Venla mainitsi, että hänen yhtenä tärkeänä työnänsä hankkeessa on hahmottaa syönninestoaineen dronelevityksen liiketoimintapotentiaalia ja kertoi liiketoimintamallin ja sen reunaehtojen hahmottelusta sekä muista mahdollisista hyödyistä.
Jäämme innolla odottamaan, sillä tämä voisi olla merkittävä lisäarvon tuottaja metsänomistajalle tulevaisuudessa!
