Organisaatioiden menestystekijöiden kärkeen ovat kivunneet sellaiset tekijät kuten hyvinvoiva työyhteisö, tunneälykäs johtaminen, luovuutta ruokkiva ja osallistava organisaatiokulttuuri, kollektiivinen oppiminen.
Johto ja esimiehet ovat tässä kehityksessä avainasemassa – heidän mukanaan organisaatio- ja johtamiskulttuuri kehittyy ja kantaa hedelmää – tai sitten ei kehity eikä kanna hedelmiäkään.
Työilmapiirin merkitys
Paljon huomiota kohdistuu tällä hetkellä erilaisten organisaatioiden työilmapiiriin. Ja hyvä niin.
Toivottavasti saadaan kitkettyä monissa työyhteisöissä yhä tapahtuva epäasiallinen kohtelu ja jopa kiusaaminen. Toivottavasti historiaan jäävät myös alaisilleen räyhäävät esimiehet – ja huonosti käyttäytyvät alaiset.
Hyvää kehitystä on jo tapahtunutkin. Ehkä nyt lopuissakin organisaatioissa aletaan ymmärtää työilmapiirin merkitys koko työyhteisön ja sen jäsenten hyvinvoinnille.
Eikä tässä vielä kaikki
”Eikä tässä vielä kaikki” voitaisiin todeta ohittamatonta tarjoustaan tykittävän myyntimiehen tapaan.
Hyvällä työilmapiirillä on nimittäin positiivinen vaikutus paitsi työyhteisön jäsenten hyvinvointiin myös työn tuloksiin. Tätähän alan tutkijat ovat jo pitkään yrittäneet yritysjohdolle sanoa.
Ja aika loogista tämä onkin – jos voimme kaikin puolin hyvin ja viihdymme työyhteisössä, sujuvat hommatkin mutkattomasti ja ripeästi vailla isompia selkkauksia ja kahnauksia.
Vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet työyhteisössä hoituvat nekin luontevasti, kun töihin on kaikkien mukava tulla.
”Kunhan selvitään kaikista pakollisista töistä ja koitetaan tulla keskenämme jotenkuten toimeen arjen kiireissä.”
”Mutta kun osaaminen ei riitä eikä resurssikaan työilmapiiriin liittyvien asioiden pöyhimiseen ja kehittämiseen” tai ”kunhan selvitään kaikista pakollisista töistä ja koitetaan tulla keskenämme jotenkuten toimeen arjen kiireessä”. Molempia lausahduksia kuulee joskus sanottavan.
Työilmapiiri on työyhteisössä kuitenkin sellainen tekijä, jossa kaikki prosessin osalliset voivat ajan mittaan voittaa – tai sitten hävitä. Ei siis mikään ihan turhalta tuntuva asia.
Kun työilmapiiri on hyvä, työyhteisössä viihdytään ja pystytään kokemaan työn imua, vuorovaikutus on asiallista, toiset huomioon ottavaa ja kunnioittavaa. Myös innovointi kukoistaa ja yksilöiden aloitteellisuutta arvostetaan.
Tällaisessa yhteisössä halutaan kehittyä ja kehittää. Puhalletaan siihen kuuluisaan ’yhteen hiileen’.
Organisaatioon halutaan sitoutua ja sairauspoissaolot vähenevät, kun myös henkinen työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Työtulokset ovat hyviä ja koko organisaatio on positiivisen kehityksen uralla. Kuinka hienoa!
Tätä ei voida yhdessäkään organisaatiossa jättää huomiotta. Eihän?
Hyvällä työilmapiirillä on positiivinen vaikutus paitsi työyhteisön jäsenten hyvinvointiin myös työn tuloksiin.
”Kehitys alkaa yhteisestä tahtotilasta sekä tavoitteesta, johon koko työyhteisö haluaa sitoutua.”
Kenen vastuualueelle tämä kehitystyö sitten mahtaa kuulua? Ylimmän johdon? Keskijohdon? Esimiesten yleensä? Tiimin vetäjien?
Vastaus on yksinkertainen: työilmapiirin kehittäminen kuuluu ihan jokaiselle organisaatiotasosta tai työtehtävästä riippumatta. Jokaista tarvitaan ja jokaisen panos on yhtä arvokas hyvän työilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä.
Kehitystyö alkaa yhteisestä tahtotilasta sekä tavoitteesta, johon koko työyhteisö haluaa sitoutua.
Mutta johtaja- ja esimiesasemassa olevat ovat tässä ihan avainasemassa kehitystyön alullepanijoina ja moottoreina sekä kannustavina motivaattoreina.
Valtava vaikutus on myös johtajan ja esimiehen omalla esimerkillisellä toiminnalla, joka saa alaisten laajan hyväksynnän.
Valtava vaikutus on myös johtajan ja esimiehen omalla esimerkillisellä toiminnalla, joka saa alaisten laajan hyväksynnän.
Hyvä keino lähteä parantamaan koko organisaation työilmapiiriä onkin johtaja- ja esimiesasemassa olevien osaamisen monipuolinen kehittäminen, jossa pureudutaan riittävän syvälle työyhteisöjen toimintaan keskeisesti vaikuttaviin lainalaisuuksiin.
Siitä se myönteinen kehitysura nytkähtää liikkeelle.
Esimies- ja johtamistaitoja voit opiskella Suomen Yrittäjäopistossa esimerkiksi esimieskoulutuksessa tai johtamiskoulutuksessa.
Riitta Windahl
yritystoiminnan kouluttaja
riitta.windahl(a)syo.fi
