Vietin helmikuussa viikon mittaisen Erasmus+ Job shadowing -jakson Portimãon ja Faron kaupungeissa Portugalissa, jossa vastaanottavana organisaationa toimi University of Algarve, ESGHT (Higher School of Management, Hospitality and Tourism). Job shadowing -jaksoni sisälsi työpajoja, luentoja, verkostoitumistilaisuuksia ja tapaamisia paikallisten yrittäjien kanssa.
Helmikuinen lämpötilaero ei ollut siis ainoa syy, miksi valintani osui Algarven Yliopistoon. Kohteen valintaan vaikutti erityisesti se, että alueella toimii runsaasti maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä, yliopisto on kansainvälinen ja sillä on tutkimus- ja hanketoimintaa yrittäjyydestä sekä pitkä kokemus Erasmus -yhteistyöstä. Yliopiston puitteissa toimii lisäksi 27 tutkijan CiTUR Algarve -tiimi, joka on useamman vuoden ajan tutkinut maahanmuuttajayrittäjyyttä maaseutualueella.
Työskentelen maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiseen liittyvien asioiden parissa ja yrittäjyys on lähellä sydäntäni. Etsin netistä tietoa sopivista oppilaitoksista, aiheeseen liittyvästä aineistosta, hankkeista ja tutkimuksista. Etsinnän tuloksena löysin avainhenkilöiden yhteystiedot ja kontaktoinnin jälkeen aloimme rakentaa job shadowing -jakson ohjelmaa puhelimitse, sähköpostitse ja teamsin välityksellä. Kartoitin alueelta myös suomalaisia yrittäjiä Algarven Suomi-seuran kautta ja muitakin maahanmuuttajayrittäjiä vastaavien organisaatioiden kautta. Etsin paikallisia yrittäjiä, jotka ovat kiinnostuneita yrittäjyyteen liittyvien koulutusten järjestämisestä
Maahanmuuttajayrittäjyys maaseutualueella
Algarvessa on n. 120 000 maahanmuuttajaa kun taas Etelä-Pohjanmaalla n. 5000. Alueiden välillä on muitakin eroja. Algarvessa (ja ylipäätään Portugalissa) on vahva nk. ”lifestyle migration”, jota käsitellään omana maahanmuuton muotona.
Elämäntyylimaahanmuutolla tarkoitetaan vauraiden teollisuusmaiden kansalaisten muuttamista uuteen paikkaan rennomman elämäntavan löytämiseksi, joissa elinkustannukset ovat alhaisemmat ja ilmasto miellyttävämpi. Maaseudun kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että nämä maahanmuuttajat muuttavat alueelle ei pelkästään ”pitkäaikaisiksi turisteiksi” vaan osallistuvat myös alueen kehittämiseen perustamalla yrityksiä ja tuottamalla vastuullisesti palveluita ja tuotteita alueen perinteitä kunnioittaen.
Elämäntyylimaahanmuuttajat ovat hyvin sitoutuneita alueelle, jonne he ovat asettuneet, mutta tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ja verkostoitumista paikallisten viranomaisten ja maahanmuuttajayrittäjien kesken. Sama asia pitää paikkansa myös Suomessa jos halutaan kasvattaa maahanmuuttajayrittäjien määrää.
Tarkkoja lukuja alueen maahanmuuttajayrittäjien määrästä oli hankalaa saada, koska alueen viranomaisilla ei ole tietoa heistä, eivätkä viranomaiset tarjoa tälle kohderyhmälle omia palveluja. Puhutaan kuitenkin tuhansista maahanmuuttajayrittäjistä, jotka toimivat pääsääntöisesti matkailualalla.
Haasteina maaseutualueella ovat mm. byrokratia, asuntopula, ikääntyvä väestö, kylien kiinteistöjen epäselvä omistustilanne, vedenjakelu, kuivuus ja pula ammattitaitoisista työntekijöistä. Positiivista on muun muassa se, että maahanmuuttajayrittäjät lisäävät alueen elinvoimaisuutta remontoimalla vanhoja kiinteistöjä matkailukohteiksi, luovat työpaikkoja ja toimivat vastuullisesti.
Vaikka Algarvessa aurinko paistaa yli 300 vuorokautta vuodessa, yrittäjän elämä ei ole aina yhtä auringonpaistetta, toteaa Mia Heinonen, joka on toiminut yrittäjänä alueella yli 20 vuotta. Algarvessa asuu noin 300 suomalaista, joista muutama toimii yrittäjänä.
Kouluttajana monikulttuurisessa ympäristössä
Kouluttaminen monikulttuurisessa ympäristössä lisääntyy Suomessakin. Tällöin kohderyhmän ymmärtäminen, koulutuksen sisällön räätälöinti sekä osallistujien motivointi ovat avainasemassa.
Pääsin puhumaan yrittäjyydestä kansainvälisen markkinoinnin maisteriopiskelijoille, joita oli kuudesta eri maasta. Esitykseni alussa varmistin, että opiskelijat ymmärtävät sanan ”entrepreneurship”, ennen kuin menimme syvemmälle aiheeseen. Varsinkin nuorempien opiskelijoiden kanssa käytin (selko)englannin kieltä ja aktivoin opiskelijoita eri tavoin keskusteluun.
Pohdimme yhdessä opiskelijoiden kanssa maahanmuuttajayrittäjyyttä matkailualalla Suomessa ja Algarvessa. Ryhmä osallistui aktiivisesti keskusteluun ja luennon päätteeksi opiskelijat miettivät pienryhmässä sloganeja, joilla houkutella yrittäjiä Suomeen. Opiskelijoita ihmetytti se, että Suomessa yrityksen perustaminen on verrattain helppoa, viranomaiset ovat luotettavia, byrokratia on kevyempää ja tukea saa tarvittaessa ilmaiseksi.
Kansainvälinen yhteistyö
Verkostoituminen eri tahojen kanssa Job shadowing -jaksolla luo hyviä mahdollisuuksia kansainväliselle yhteistyölle jatkossa. Oppilaitokset, tutkijat, hanketoimijat ja yrittäjät ovat potentiaalisia kumppaneita kv-hanke- ja koulutustoiminnassa. Itse sain jaksolta hyviä kontakteja ja yhteydenpito jatkuu toivottavasti yhteistyön merkeissä.
Lopuksi haluan vielä kiittää onnistuneesta Job shadowing -jaksosta seuraavia henkilöitä: Kate Torkington, Filipa Perdigão Ribeiro, Sandra Cristina Francisco Rebelo, João Filipe de Jesus Marques, Nélson Manuel da Silva de Matos, Karijn Nijhoff, Daniel Tomozeiu, Gustavo Lopes Guerreiro ja Mia Heinonen.
Jiuliano Prisada
projektipäällikkö
jiuliano.prisada(a)syo.fi
Suomen Yrittäjäopisto on saanut EU:n Erasmus+ rahoitusta
henkilökunnan liikkuvuusjaksojen toteuttamiseen.