Tekoäly arjen apuna – oppeja käytännönläheisestä työpajasta
Miltä tekoäly näyttää, kun se tuodaan lähelle arkea – eikä vain puhuta mahdollisuuksista, vaan kokeillaan itse?
Huhtikuun lopussa toteutettu tekoälykoulutuksen ensimmäinen työpaja teki juuri tätä: pureutui tekoälyn perusteisiin käytännön tekemisen kautta, osallistujien omista tarpeista lähtien.
Työpajan tavoitteena oli madaltaa kynnystä käyttää tekoälyä ja ennen kaikkea rakentaa ymmärrystä siitä, miten tekoälyä kannattaa käyttää – ja milloin ei.
Liikkeelle turvallisesti ja konkreettisesti
Työpaja käynnistyi aivan perusasioista. Ennen varsinaisia sisältöharjoituksia varmistettiin, että kaikilla oli tarvittavat tunnukset kunnossa. Pienryhmissä harjoiteltiin turvallisen sähköpostitunnuksen luomista sekä rekisteröitymistä tekoälypalveluun vaihe vaiheelta, ohjeiden ja tuen avulla.
Tämä osoittautui tärkeäksi: tekninen epävarmuus ei jäänyt esteeksi oppimiselle, ja osallistujat pääsivät nopeasti itse asiaan – kokeilemaan.
Tämä osoittautui tärkeäksi: tekninen epävarmuus ei jäänyt esteeksi oppimiselle, ja osallistujat pääsivät nopeasti itse asiaan – kokeilemaan.
Mitä tekoälylle voi syöttää?
Yksi työpajan keskeisistä teemoista oli tietoturva ja harkinta. Käytännönläheisen “liikennevalomallin” avulla osallistujat pohtivat, millaista tietoa tekoälylle voi antaa ja millainen tieto kuuluu selvästi oman pään tai luotettujen järjestelmien sisälle.
Keskustelut herättivät ahaa-elämyksiä: tekoäly ei ole riskitön muistivihko, vaan työkalu, jota pitää käyttää tietoisesti.
Hyvä kysymys ratkaisee
Työpajan ytimessä olivat kysymisen taidot. Osallistujat harjoittelivat promptin rakentamista selkeän rungon avulla:
– mikä on tekoälyn rooli,
– mikä tehtävä sille annetaan,
– mikä on taustatilanne ja
– missä muodossa vastaus halutaan.
Harjoituksissa testattiin promptteja käytännön esimerkeillä, kuten tekstin selkeyttämisellä, kohderyhmälle muokkaamisella ja ideoinnilla.
Monelle tämä oli oivallus: tekoälyn tuottaman vastauksen laatu riippuu suoraan siitä, miten osaa kysyä.
Kaikki vastaukset eivät ole valmiita julkaistavaksi
Tekoäly vastaa nopeasti – mutta ei aina oikein. Työpajassa harjoiteltiin myös kriittistä lukemista ja faktantarkistusta. Osallistujat arvioivat, onko tuotettu sisältö julkaistavissa sellaisenaan vai vaatiiko se muokkausta, täydentämistä tai lähteiden tarkistamista.
Erityisesti viranomaisohjeisiin ja ajankohtaiseen tiedonhakuun liittyvät tehtävät osoittivat, että tekoäly on hyvä apuri jäsentämisessä – mutta vastuu sisällön oikeellisuudesta säilyy käyttäjällä.
Tekoäly vastaa nopeasti – mutta ei aina oikein.
Pitkästä tekstistä selkeäksi viestiksi
Työpajan myöhemmissä tehtävissä tekoälyä hyödynnettiin tiedon tiivistämiseen ja jäsentämiseen:
pitkistä, rönsyilevistä teksteistä muokattiin selkeitä muistilistoja, yhteenvetoja ja kohderyhmälle sopivia versioita.
Tämä koettiin erityisen hyödylliseksi arjen työssä, jossa aikaa on vähän mutta viestinnän tarve jatkuva.
Pitkistä, rönsyilevistä teksteistä muokattiin selkeitä muistilistoja, yhteenvetoja ja kohderyhmälle sopivia versioita.
Oppiminen syntyi tekemällä
Työpajan rakenne nojasi vahvasti pienryhmätyöskentelyyn ja vertaisoppimiseen. Jokaisella tehtävällä oli selkeä tavoite, konkreettinen esimerkki ja mahdollisuus soveltaa opittua omaan työhön tai arkeen.
Työpajan jälkeen osallistujilla oli käsissään enemmän kuin muistiinpanot:
– rohkeus kokeilla,
– ymmärrys rajoista ja mahdollisuuksista
– ja konkreettisia tapoja hyödyntää tekoälyä jatkossa.
Ensimmäinen työpaja loi vahvan pohjan tuleville kokonaisuuksille, joissa tekoälyn käyttöä syvennetään tiedonhaussa, sisällöntuotannossa sekä tarinan ja eettisyyden näkökulmasta.
Tekoälyn alkeita arkikielellä – kehittämishanke on Suomen Yrittäjäopiston toteuttama ja Euroopan unionin osarahoittama ajalla 1.1.2026–31.12.2026 Leader Aisaparin toiminta-alueella (Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua ja Vimpeli).
