Onko maatilayrittäjä ammatinharjoittaja vai yrittäjä?

Oma, epävirallinen määritelmäni on, että ammatinharjoittaja tähtää lähinnä palkkatyöhön verrattavan ansiotason hankkimiseen ja yrittäjä taas tavoittelee liiketoiminnan kasvua, voittoa ja yrityksen arvon kasvua. Huomatkaa, että en nyt millään lailla puhu kirjanpidon vaatimuksista tai verotuksellisista eroavaisuuksista, vaan tarkastelen asiaa yrityksen johtamisen ja tavoiteasetannan näkökulmasta. Onko maatilayrittäjä siis ammatinharjoittaja vai yrittäjä?
Ammatinharjoittajan ajatusmaailmaa kuvaa tavoitteissa ja laskennassa korostuva palkkavaatimus. Liiketoiminnallista onnistumista kuvaa ammatinharjoittajalla parhaiten todellinen työstä saatu palkka, joka lasketaan toteutuneiden tuntien perusteella. Maatilalla tämä on tunnetusti vaikea laskea, koska mukaan pitää ottaa myös suunnittelu-, johtamis- ja ajatustyö. Sähkömies laskuttaa tunnit, matkat ja tarvikkeet, kun maatilayrittäjä saa tulonsa kiloista ja litroista. Minusta tuntuu, että ei sähkömiesammatinharjoittaja analysoi myöskään yksityistalouden vaatimuksia samalla tavalla, kun maatilayrittäjien kanssa tehdään. Ikään kuin maatilayrittäjä ei osaisi arvioida paljonko elämiseen rahaa tarvitaan. Maatilayrittäjälle pitää (muka) rautalangasta vääntää, että älä nyt vaihda traktoria, koska kohta ei ole rahaa sähkö- tai puhelinlaskuun.
Yrittäjän ajatusmaailmassa on päällimmäisenä se, miten yritys menestyy. Eli jääkö tilinpäätöksessä viivan alle riittävästi, miten pääoma kehittyy, onko kasvua ja miten yrityksen kilpailukyky varmistetaan. Palkat maksetaan palkkoina ja osa rahoista sijoitetaan yrityksen ulkopuolelle, jotta varmistetaan yrittäjän toimeentulo myös yrittäjäuran jälkeen. Yrittäjä pitää itsestään ja osaamisestaan huolta, eikä käytä kaikkea aikaansa yrityksen operatiivisessa toiminnassa. Yrittäjä osaa tehdä isojakin päätöksiä, aikailematta. Aina ne eivät ole oikeita, mutta huonompi vaihtoehto on jäädä odottamaan. Mutta ennen kaikkea yrittäjä tietää mitä hän tahtoo ja mitä tavoittelee.
Sähkömies laskuttaa tunnit, matkat ja tarvikkeet, kun maatilayrittäjä saa tulonsa kiloista ja litroista
Mitä tästä analysoinnista siis jäi minulle käteen, mikä on villakoiran ydin? Minusta se on, että maatilayrittäjän pitää päästä irti ammatinharjoittajan ajatusmaailmasta ja alkaa ajatella enemmän kuin yrittäjä. Ja samalla tavalla pitää neuvojien, kouluttajien ja tutkijoiden osata ajatella. Ja kun asiaa enemmän miettii, niin ehkä juurikin me, maatilan verkoston ulkokehällä, emme tiedä missä maatilayrityksissä oikeasti mennään.
Minusta se on, että maatilayrittäjän pitää päästä irti ammatinharjoittajan ajatusmaailmasta ja alkaa ajatella enemmän kuin yrittäjä
Ilkka Raukola