Naisyrittäjän johtajuus vie arjen valinnoista kestävään kasvuun

Kun puhutaan johtajuudesta, mielikuvat suuntautuvat usein suuriin organisaatioihin, esihenkilöihin ja hierarkioihin. Mikro- ja pienyrityksissä toimivat naisyrittäjät eivät aina tunnista itseään tästä keskustelusta, vaikka tekevätkin johtamistyötä joka päivä.

Johtajuus alkaa vastuusta, valinnoista ja kyvystä suunnata toimintaa tietoisesti. Ja näitä elementtejä on runsaasti jokaisen yrittäjän arjessa myös silloin, kun yritys on pieni ja yrittäjä hoitaa monta roolia samanaikaisesti.

Johtajuus ilman titteliä ja tiimiä

Mikroyrittäjä johtaa, vaikka ei kutsuisi itseään johtajaksi. Hän johtaa omaa työtään, ajankäyttöään, asiakassuhteitaan, taloudellisia päätöksiä ja yrityksen suuntaa. Usein tämä tapahtuu tilanteessa, jossa aikaa on rajallisesti ja vastuu jakautuu myös perhe-elämän ja muiden elämänalueiden kanssa.

Johtajuuden tunnistaminen tällaisessa kontekstissa on tärkeää, sillä vasta silloin sitä voi myös kehittää. Jos johtaminen mielletään vain esihenkilörooliksi, jää merkittävä osa yrittäjän osaamisesta ja kuormituksesta näkymättömäksi myös yrittäjälle itselleen.

Itsensä johtaminen johtamisen perustana

Pienessä yrityksessä itsensä johtaminen ei ole yksi johtamisen osa-alue muiden joukossa, vaan kaiken perusta. Yrittäjä tekee päivittäin lukuisia päätöksiä siitä, mihin käyttää aikansa, mihin keskittyy ja mitä jättää tekemättä. Samalla hän säätelee omaa energiaansa, jaksamistaan ja motivaatiotaan.

Itsensä johtamisen haasteet eivät useinkaan liity tiedon puutteeseen, vaan kuormitukseen. Kun roolit vaihtuvat päivän aikana yrittäjästä asiantuntijaksi, vanhemmaksi, puolisoksi ja takaisin, kapasiteetti priorisointiin ja harkintaan heikkenee. Tästä seuraa helposti reaktiivinen tapa toimia, jossa tärkeä jää kiireellisen varjoon.

Johtajuutta on tässä tilanteessa kyky pysähtyä, kirkastaa suuntaa ja tehdä tietoisia valintoja silloinkin, kun kaikkea ei ehdi eikä tarvitse tehdä.

Rajojen johtaminen ja näkymätön kuormitus

Moni naisyrittäjä kantaa liiketoiminnan ohella merkittävää emotionaalista vastuuta. Asiakkaista huolehditaan, yhteistyösuhteita vaalitaan ja palvelua kehitetään usein syvällisesti ja henkilökohtaisesti omistautuen. Tämä on arvokasta, mutta siihen liittyy myös riski: rajojen hämärtyminen.

Johtajuus pienessä yrityksessä vaatii omien rajojen johtamista. Se tarkoittaa päätöksiä siitä, milloin on tavoitettavissa, millaista työtä ottaa vastaan ja milloin sanoo ei. Ilman näitä rajoja yrittäjä joutuu helposti kantamaan vastuuta, joka ei todellisuudessa kuulu hänelle ja mikä verottaa jaksamista.

Rajojen asettaminen ei ole kyvyttömyyttä tai joustamattomuutta, vaan strateginen johtamisteko. Se suojaa yrittäjän toimintakykyä ja luo edellytykset pitkäjänteiselle yritystoiminnalle.

Johtaa voi monella tavalla

Vähäinen muodollinen johtamiskokemus ei tarkoita johtajuuden puutetta. Usein se tarkoittaa, että omaa osaamista ei ole opittu sanoittamaan johtamisena. Monen mielikuva hyvästä johtajasta pohjautuu stereotyyppisiin malleihin, jotka eivät välttämättä sovi pienyrittäjän arkeen tai elämäntilanteeseen.

On tärkeää tunnistaa, että johtajuus voi olla erilaista eri yrityksissä ja elämänvaiheissa. Kasvu, kunnianhimo ja menestys eivät ole yksiselitteisiä käsitteitä, vaan ne muotoutuvat yrittäjän arvojen, resurssien ja tavoitteiden mukaan. Johtajuus on myös lupa tehdä asioita omalla tavallaan.

Mitä kasvuhakuisuus edellyttää johtamiselta?

Kasvuhakuisessa mikroyrityksessä johtajuuden luonne alkaa muuttua usein jo ennen kuin kasvu näkyy liikevaihdossa tai henkilöstömäärässä. Yrittäjä ei enää johda vain omaa työpanostaan, vaan hänen on johdettava myös tulevaa: rakennettava rakenteita, jotka mahdollistavat kasvun ilman, että kuormitus kasvaa samassa suhteessa.

Tässä vaiheessa keskeinen johtamishaaste liittyy roolimuutokseen. Yrittäjän on vähitellen irrottauduttava kaikesta operatiivisesta tekemisestä ja siirryttävä kohti suunnan, prioriteettien ja kyvykkyyksien johtamista. Tämä vaatii tietoista päätöksentekoa siitä, mitä ei enää tehdä itse, millaista osaamista tarvitaan ja millaiset toimintamallit tukevat kasvua.

Kasvuhakuisessa mikroyrityksessä johtajuus korostuu myös epävarmuuden sietämisenä. Kaikki ratkaisut eivät ole valmiiksi oikeita, eikä kasvua voi hallita samalla varmuudella kuin vakiintunutta toimintaa. Johtamista on tällöin kyky tehdä riittävän hyviä päätöksiä keskeneräisen tiedon varassa ja luottaa siihen, että suuntaa voidaan tarvittaessa korjata.

Erityisesti naisyrittäjille kasvuvaihe tuo usein esiin ristiriidan henkilökohtaisten voimavarojen ja yrityksen tavoitteiden välillä. Johtajuus ei tällöin tarkoita pelkästään kasvun mahdollistamista, vaan myös sen arvioimista, millainen kasvu on kestävää ja minkä elämänkokonaisuuden sisällä yritystä rakennetaan.

Kasvuhakuisuus ei tarkoita automaattisesti enemmän työtä, vaan se voi olla  parhaimmillaan tavoitteellisempaa ja rakenteellisempaa johtamista.

Kasvuvaiheessa johtajuus on ennen kaikkea kykyä siirtyä tekemisestä ajatteluun, reagoinnista ennakointiin ja yksin kantamisesta jaettuun vastuuseen. Mitä aiemmin tämä siirtymä tehdään tietoisesti, sitä vahvempi perusta yrityksellä on kasvaa.

Johtajuus kehittyy arjessa

Mikro- ja pienyrityksessä johtajuus kehittyy arjen valinnoissa. Jokainen päätös priorisoinnista, jokainen rajaus ja jokainen pysähtyminen tarkastelemaan omaa toimintaa on johtamisteko.

Keskeinen kysymys ei ole, oletko johtaja, vaan miten tietoisesti johdat itseäsi ja yritystäsi tässä vaiheessa? Kun johtajuus tehdään näkyväksi, siitä tulee kehitettävä taito.

Pienessä yrityksessä johtajuus on usein hiljaista, mutta sen vaikutus on ratkaiseva. Se näkyy yrittäjän jaksamisena, yrityksen suunnassa ja siinä, millaiseksi arki lopulta rakentuu.