Motivoiva esihenkilö
Ihmisyyttä, luottamusta, uskallusta
Suomalainen työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Myös johtajuuden painopiste siirtyy yhä selvemmin kontrolloimisesta kohti luottamusta, vuorovaikutusta ja oikeaa kohtaamista.
Esihenkilö ei olekaan enää kaiken tietävä auktoriteetti, vaan mahdollistaja, joka antaa tilaa työntekijöiden omalle osaamiselle ja kasvulle.
Johtajuus murroksessa
Esihenkilön arvo ei perustu enää pelkkään päätöksentekovaltaan tai organisaatiokaavion hierarkiaan. Parhaiten pärjäävät ne, jotka kykenevät kuuntelemaan ja kysymään – eivät vain sanelemaan, miten asioiden tulisi mennä. Tämä muutos ei tapahdu itsestään, vaan se muodostuu arjen kohtaamisista ja pienistä teoista, jotka rakentavat luottamusta.
Monissa organisaatioissa on jo otettu konkreettisia askelia kohti uudenlaista johtamista. Kun työntekijöille annetaan mahdollisuus tehdä oman työnsä päätöksiä, syntyy sitoutumista ja aitoa vastuunkantoa. Erityisesti julkisella sektorilla tämä on merkittävä suunnanmuutos, sillä aiemmat rakenteet ovat täyttyneet tiukasta hierarkiasta.
Nyt rohkeus antaa tilaa tehdä tuloksia.
Esihenkilö työyhteisön valmentajana ei ole vain trendiasia, vaan käytännön työtapa. Esihenkilö auttaa muita löytämään omia ratkaisuja, sen sijaan että tarjoaisi niitä valmiina. Tämä lisää selkeyttä ja turvallisuutta työyhteisössä – ja vapauttaa työntekijöiden potentiaalin. Kyky kuunnella ja ymmärtää toista on yhtä tärkeä taito kuin kyky ohjata ja priorisoida.
Kun työntekijöille annetaan mahdollisuus tehdä oman työnsä päätöksiä, syntyy sitoutumista ja aitoa vastuunkantoa.
Sukupolvien odotukset haastavat johtajia
Työelämään saapuvat sukupolvet eivät hyväksy valtaa vain sen vuoksi, että joku ”on esihenkilö”. He odottavat osaamista, tasapuolisuutta ja aitoa läsnäoloa. Esihenkilön on pystyttävä perustelemaan päätöksensä läpinäkyvästi ja käytettävä valtaansa reilusti, sillä muuten luottamus murenee nopeasti.
Mitä nuoret odottavat?
Nuoret työntekijät odottavat esihenkilöiltä ennen kaikkea aitoutta ja inhimillisyyttä. Heillä on paljon tietoa, mutta vähän taitoa. He kaipaavat vuorovaikutusta, jossa heidän osaamistaan ja näkemyksiään aidosti arvostetaan.
Pelkkä muodollinen asema ei riitä, koska johtajuuden on perustuttava luottamukseen, läpinäkyvyyteen ja johdonmukaisuuteen. He arvostavat esihenkilöitä, jotka uskaltavat olla avoimia myös keskeneräisyydestä ja jotka tekevät päätöksiä perustellen, eivätkä auktoriteettiin nojaten.
Nuori sukupolvi odottaa jatkuvaa rakentavaa palautetta, mahdollisuuksia kehittyä sekä työyhteisöä, jossa jokainen saa olla oma itsensä. Tärkeää on myös se, että esihenkilö tunnistaa työelämän muutokset – esimerkiksi työn joustavuuden ja hyvinvoinnin – ja ottaa ne huomioon arjen johtamisessa.
Pelkkä muodollinen asema ei riitä, koska johtajuuden on perustuttava luottamukseen, läpinäkyvyyteen ja johdonmukaisuuteen.
Mitä vanhempi sukupolvi arvostaa?
Lähivuosina eläkkeelle siirtyvä vanhempi sukupolvi arvostaa esihenkilöissä ennen kaikkea selkeyttä, johdonmukaisuutta ja tasapuolisuutta. He ovat tottuneet työelämään, jossa vastuut, roolit ja päätöksentekopolut ovat selvästi määriteltyjä. Siksi he odottavat esihenkilöltä kykyä johtaa kokonaisuuksia jämäkästi mutta oikeudenmukaisesti.
Tämä sukupolvi arvostaa pitkää työkokemusta ja harkittuja ratkaisuja. Esihenkilön uskottavuus rakentuu osaamisen, kokemuksen ja johdonmukaisen toiminnan kautta.
Vanhemmalle sukupolvelle tärkeitä ovat myös työn arvostus ja se, että heidän sitoutumistaan ja osaamistaan kunnioitetaan. He toivovat esihenkilöltä selkeää viestintää, perusteltuja päätöksiä ja aikaa perehtyä muutoksiin rauhallisessa tahdissa. Vaikka he ovat valmiita oppimaan uutta, he kaipaavat muutoksiin tukea, selkeitä askelmerkkejä ja johdonmukaista ohjausta.
Monelle tämän sukupolven työntekijälle esihenkilön läsnäolo ja saavutettavuus ovat erityisen merkittäviä. He arvostavat esihenkilöä, joka pitää lupauksensa, toimii reilusti ja tukee työyhteisön jatkuvuutta – myös silloin, kun organisaatiossa tapahtuu muutoksia.
Heille hyvä johtaja on tasapainoinen, luotettava ja käytännönläheinen tuki työuran loppuvaiheeseen.
Esihenkilön uskottavuus rakentuu osaamisen, kokemuksen ja johdonmukaisen toiminnan kautta.
Nyt on uuden aika
Esihenkilökoulutuksissa painotetaan usein erityisesti palautetaitoja, empatiaa ja itseymmärrystä. Empatia ei ole pehmeyttä, vaan kyky nähdä, mitä toinen tarvitsee menestyäkseen työssään. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat molemmat taitoja, jotka rakentavat luottamusta ja vahvistavat työyhteisön toimivuutta.
Vaikka monet työntekijät kaipaavat enemmän vaikutusmahdollisuuksia, kaikki eivät koe itseohjautuvuutta omakseen heti. Tarvitaan selkeitä rakenteita, steppejä ja tukea.
Organisaatioissa, joissa on vuosikymmeniä toimittu ylhäältä alas -mallilla, uuden kulttuurin juurruttaminen vie aikaa ja vaatii esihenkilöiltä johdonmukaista esimerkkiä.
Uuden kulttuurin juurruttaminen vie aikaa ja vaatii esihenkilöiltä johdonmukaista esimerkkiä.
Motivoiva esihenkilö on ennen kaikkea ihminen
Motivoivan esihenkilön tehtävä on yksinkertainen: olla aidosti läsnä ja kiinnostunut ihmisistä, joita hän johtaa. Hän ei rakenna valtaansa pelolla tai etäisyydellä, vaan aitoudella, uteliaisuudella ja kyvyllä antaa tilaa.
Kun työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja nähdyiksi, he ovat parhaimmillaan – ja silloin myös organisaatio on parhaimmillaan.
Kun työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja nähdyiksi, he ovat parhaimmillaan – ja silloin myös organisaatio on parhaimmillaan.
Kirjoittaja
Kirjoittaja toimii esihenkilöiden kouluttajana ja sparraajana.
Ehdoton edellytys menestymiselle
Hyvä esihenkilötyö on edellytys työyhteisön menestymiselle. Valtaosa esihenkilöistä tunnistaa kuitenkin kehittymisen tarpeen ja kokee esihenkilötaitonsa epävarmoiksi.
Lähde kehittämään esihenkilötaitojasi Suomen Yrittäjäopiston Lähiesihenkilötyön ammattitutkinnon verkkokoulutukseen!