Kuolinpesien purkaminen on välttämätöntä – nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä
Suomessa on hiljainen, mutta kasvava ongelma, josta puhutaan yllättävän vähän. Nimittäin jakamattomat kuolinpesät. Erityisesti metsänomistuksessa tämä ilmiö on paisunut merkittäväksi niin yksittäisten omistajien, metsätalouden kuin koko kansantalouden kannalta.
Kuolinpesien purkaminen ei ole vain juridinen yksityiskohta – se on keskeinen kysymys metsien käytön, taloudellisen tehokkuuden ja tulevien sukupolvien kannalta.
Yli miljoona hehtaaria jumissa
Suomessa kuolinpesät omistavat jo noin 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä tarkoittaa yli yhdeksää prosenttia yksityismetsistä. Kyse ei ole pienestä marginaalista, vaan merkittävästä osasta metsätalousmaata. Ja mikä olennaista: näissä metsissä tehdään vähemmän puukauppaa ja metsänhoitoa kuin muissa omistusmuodoissa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suuri osa metsistä jää vajaakäyttöön.
Suomessa kuolinpesät omistavat jo noin 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä tarkoittaa yli yhdeksää prosenttia yksityismetsistä.
Päätöksenteko jumittuu – jopa sukupolvien ajaksi
Kuolinpesä on lähtökohtaisesti väliaikainen ratkaisu. Todellisuudessa tilanne on aivan toinen. Osa kuolinpesistä on säilynyt purkamattomina jopa 1800-luvulta asti. Ajan myötä tilanne monimutkaistuu. Osakkaiden määrä kasvaa, omistusrakenne ketjuuntuu ja yksimielisyysvaatimus tekee päätöksenteosta vaikeaa. Pahimmillaan osakkaita voi olla kymmeniä tai jopa satoja, jolloin käytännön päätöksenteko muuttuu lähes mahdottomaksi. Lisäksi osakkaiden erilaiset näkemykset ja puutteellinen metsäosaaminen hidastavat aktiivista metsänhoitoa entisestään.
Osa kuolinpesistä on säilynyt purkamattomina jopa 1800-luvulta asti
Vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan
Kyse ei ole vain yksittäisten perheiden ongelmasta. Jakamattomat kuolinpesät vaikuttavat laajasti. Puukauppa vähenee, metsien hoito viivästyy, luonnonhoitotoimet jäävät tekemättä ja taloudellinen potentiaali jää hyödyntämättä. Arvioiden mukaan pelkästään puunmyyntituloja voitaisiin saada jopa noin 50 miljoonaa euroa enemmän vuodessa, jos kuolinpesät toimisivat yhtä aktiivisesti kuin muut omistajat. Tämä kertoo selkeästi siitä, että kyse on myös kansantaloudellisesta kysymyksestä.
Arvioiden mukaan pelkästään puunmyyntituloja voitaisiin saada jopa noin 50 miljoonaa euroa enemmän vuodessa, jos kuolinpesät toimisivat yhtä aktiivisesti kuin muut omistajat.
Ratkaisuksi määräaika kuolinpesille
Sahateollisuus ry teetti oikeudellisen selvityksen, jonka teki asianajotoimisto Geradin Partnersin OTT Tuomas Pöysti. Sen mukaan metsää ja maatalousmaata ei tulisi voida jättää pysyvästi kuolinpesän nimiin. Selvityksessä esitetään selkeä ratkaisu. Asianajaja Tuomas Pöysti kiteyttää asian näin: “Keskeinen juridinen ratkaisu on määräaika. Metsä- ja maatalousomaisuus olisi siirrettävä pois kuolinpesän nimistä tai perinnönjako toimitettava kolmessa vuodessa.” Muissa Pohjoismaissa kuolinpesien purkamista edistetään jo aktiivisesti, kun taas Suomessa järjestelmä on edelleen passiivinen.
Muissa Pohjoismaissa kuolinpesien purkamista edistetään jo aktiivisesti, kun taas Suomessa järjestelmä on edelleen passiivinen.
Kuolinpesien purkaminen on pelkästään hyvä asia
Minusta kuolinpesien purkaminen on todella hyvä ja tarpeellinen asia. Nykytilanne ei palvele ketään. Ei perillisiä, ei metsätaloutta eikä yhteiskuntaa. On vaikea nähdä järkevää perustetta sille, että omaisuutta pidetään vuosikymmeniä – tai jopa yli vuosisadan – yhteisomistuksessa, jossa kukaan ei käytännössä pysty tekemään päätöksiä.
Selkeä määräaika toisi ryhtiä perintöasioihin, selkeyttä omistukseen, aktiivisempaa metsänhoitoa ja parempaa taloudellista hyödyntämistä.
Lisäksi se helpottaisi perillisten asemaa. Usein kuolinpesien pitkittyminen johtuu viivyttelystä, epävarmuudesta tai vaikeista ihmissuhteista – ei niinkään tietoisesta strategisesta päätöksestä.
Selkeä määräaika toisi ryhtiä perintöasioihin, selkeyttä omistukseen, aktiivisempaa metsänhoitoa ja parempaa taloudellista hyödyntämistä.
Nyt tarvitaan päätöksiä
Tilanne on vielä hallittavissa, mutta ei loputtomiin. Jos mitään ei tehdä, kuolinpesien määrä kasvaa ja ongelmat pahenevat entisestään.
Kuolinpesien purkaminen ei ole vain tekninen uudistus – se on askel kohti toimivampaa, tehokkaampaa ja kestävämpää metsänomistuksen mallia.
Ja ennen kaikkea: se on järkevää.
Kuolinpesien purkaminen ei ole vain tekninen uudistus – se on askel kohti toimivampaa, tehokkaampaa ja kestävämpää metsänomistuksen mallia.
Maatilan metsäomaisuus tuottamaan -hankkeen tavoitteena on auttaa maatalousyrittäjiä ja metsänomistajia hyödyntämään metsäänsä taloudellisesti kannattavalla ja kestävällä tavalla. Toteutusaika 1.5.2025 – 30.4.2027. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama. Tutustu hankkeeseen ja ilmoittaudu mukaan!
