Kahden kokeneen metsänomistajan viisaus: faktoja, kasvua ja yhteisöllisyyttä
Keuruulla olleilla metsäkahveilla sain kuulla kahden kokeneen metsänomistajan tarinoita metsänomistamisesta ja metsäalasta. Toinen heistä lähestyy sadan vuoden ikää, toinen kahdeksankymmentä. Molemmilla on takanaan vuosikymmenien kokemus suomalaisesta metsätaloudesta – ja ennen kaikkea pitkä perspektiivi siihen, mikä toimii ja mikä ei.
Keskustelu oli yhtä aikaa rauhallinen ja terävä. Siinä ei kaivattu iskulauseita, vaan asioista puhuttiin suoraan – faktoihin ja käytäntöön nojaavasti.
Metsä kasvuun – mutta järkevästi
Yksi viesti nousi ylitse muiden: metsänkasvatus on pidettävä tehokkaana. Puuta on kasvatettava niin, että sitä riittää myös tulevaisuuden tarpeisiin – ei vain hakkuisiin, vaan pitkälle jatkojalostukseen.
“Ei riitä, että metsä on olemassa. Sen pitää myös kasvaa ja sitä pitää myös hoitaa”, kiteytti toinen keskustelijoista.
Kasvun lisääminen ei heidän mukaansa ole ristiriidassa kestävyyden kanssa – päinvastoin. Kun metsät kasvavat hyvin, niitä voidaan sekä käyttää että jättää enemmän. Tasapaino syntyy osaamisesta, ei vastakkainasettelusta.
Ei riitä, että metsä on olemassa. Sen pitää myös kasvaa ja sitä pitää myös hoitaa.
Faktoja propagandan tilalle
Haastateltavat olivat huolissaan nykyisestä metsäkeskustelusta. He kokivat, että julkisessa keskustelussa liikkuu paljon niin sanottua “metsäpropagandaa”, joka ei välttämättä perustu tutkittuun tietoon. Tai jos perustuu, niin sitä saatetaan muuntaa itseään hyödyttävämmäksi.
“Keskustelun pitäisi nojata faktoihin, ei mielikuviin”, he painottivat.
Samalla he toivoivat avoimempaa vuoropuhelua myös metsäalan sisällä. Yritysten ja asiantuntijoiden välinen keskustelu voisi heidän mukaansa olla nykyistä läpinäkyvämpää – enemmän yhteistyötä, vähemmän siiloja.
Keskustelun pitäisi nojata faktoihin, ei mielikuviin.
Uudet innovaatiot tarvitsevat puuta
Metsän merkitys ei ole heidän näkökulmastaan vähenemässä – päinvastoin. Uudet investoinnit ja innovaatiot, kuten puukuiduista valmistettavat tekstiilit, tarvitsevat raaka-ainetta.
“Jos haluamme uusia tehtaita ja uusia tuotteita, meidän täytyy huolehtia siitä, että puuta riittää.”
Viesti oli selkeä: metsätalous ei ole vain perinteinen toimiala, vaan keskeinen osa tulevaisuuden biotaloutta.
Jos haluamme uusia tehtaita ja uusia tuotteita, meidän täytyy huolehtia siitä, että puuta riittää.
Kannustavampaa metsätaloutta kaivataan
Kokeneet metsänomistajat peräänkuuluttivat myös kannustavampaa ilmapiiriä. Heidän mukaansa metsänomistajaa ei pitäisi nähdä ongelmana, vaan osana ratkaisua.
Erityistä kritiikkiä sai yhteiskunnallinen keskustelu, jossa metsänomistajuutta saatetaan heidän mielestään esittää jopa “pahana”. Luonnonhoito on tärkeää – siitä ei ollut erimielisyyttä – mutta keskustelu on heidän mukaansa paikoin mennyt yli.
“Faktat pitäisi ottaa haltuun ja keskustella niiden pohjalta.”
Faktat pitäisi ottaa haltuun ja keskustella niiden pohjalta.
Metsä, yhteisö ja tekemisen henki
Keskustelussa nousi esiin myös kaipuu menneeseen – ei niinkään menetettyyn aikaan, vaan sen yhteisöllisyyteen.
Ennen esimerkiksi tehtailla vallitsi heidän mukaansa vahvempi yhteishenki. Työntekijät ja johto saattoivat juhlia samoissa tilaisuuksissa tasavertaisina.
“Sitä henkeä saisi tuoda takaisin.”
Yhteisöllisyys nähtiin paitsi työhyvinvoinnin myös koko alan vetovoiman kannalta tärkeänä.
Sitä henkeä saisi tuoda takaisin.
Ymmärrystä päätöksentekoon
Lopuksi keskustelu kääntyi politiikkaan. Haastateltavat kokivat, että kaikki päättäjät eivät aina ymmärrä riittävästi yritystoiminnan realiteetteja – erityisesti metsätalouden ja teollisuuden näkökulmasta.
“Yritys ei toimi pelkillä puheilla.”
Viesti ei ollut kyyninen, vaan pikemminkin toivova: päätöksentekoon kaivataan lisää käytännön ymmärrystä ja vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa.
Kiitos Tauno ja Reino! Kahden pitkän linjan metsänomistajan ajatuksista jäi päällimmäisenä mieleen tasapaino. Metsien käyttö ja suojelu, talous ja luonto, perinne ja innovaatio – kaikki voivat kulkea rinnakkain, kun keskustelu perustuu tietoon, kokemukseen ja toisten kuuntelemiseen.
Ehkä juuri siinä onkin suomalaisen metsän tulevaisuuden ydin.
Yritys ei toimi pelkillä puheilla.
Maatilan metsäomaisuus tuottamaan -hankkeen tavoitteena on auttaa maatalousyrittäjiä ja metsänomistajia hyödyntämään metsäänsä taloudellisesti kannattavalla ja kestävällä tavalla. Toteutusaika 1.5.2025 – 30.4.2027. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama. Tutustu hankkeeseen ja ilmoittaudu mukaan!
