Pizzeria, etninen ravintola, kahvila, kauppa…
Nämä vaihtoehtoehdot tulevat monelle ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan maahanmuuttajayrittäjyydestä. Palvelualan pienyritykset lisäävät valikoiman monipuolisuutta samalla kun työllistävät yrittäjiä sekä mahdollisesti muitakin työntekijöitä.
Lisäksi pienyrittäjät tarjoavat työssäoppimispaikkoja opiskelijoille muun muassa kiitoksena siitä, että hekin olivat saaneet harjoittelupaikan, kun sitä tarvitsivat. Tai päinvastoin juuri siitä syystä, että heillä itsellä oli todella hankala saada työharjoittelupaikka.
Fazer, Sinebrychoff, Finlayson, Paulig, Stockmann…
Näitä yrityksiä käytetään esimerkkeinä, kun puhutaan maahanmuuttajayrittäjyyden puolesta.
Yritystoiminnan ei tarvitse olla niin suurta ja harva eteläpohjalainen haluaa sellaista. Itsensä työllistäminen ja omien ideoiden toteuttaminen ovat vahvemmat syyt yrittäjyydelle kuin pääseminen lehtiotsikkoihin joka vuoden ”kateuden kansallispäivänä”.
”Yritystoiminnan ei tarvitse olla niin suurta ja harva eteläpohjalainen haluaa sellaista.”
Vuohenmaitojuuston valmistusta, parturi, tilitoimisto, koulutus- ja konsultointiyritys, metallipaja, muovifirma, teollisuskoneiden suunnittelu ja valmistus, kuntosali…
Joidenkin tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä noin 150 ulkomaalaistaustaista yrittäjää, eli 9,5 % kaikista työssäkäyvistä maahanmuuttajista. Vertailuna Suomen keskiarvo on 10 %, Keski-Suomen 14 % ja Lapin 16 %. Yrittäjähenkisessä maakunnassa määrä saisi olla isompi, sillä mahdollisuuksia on joko perustaa uusia yrityksiä tai ostaa jo toiminnassa olevia.
Vuonna 2018 tehdyn pikaselvityksen mukaan 60 % Etelä-Pohjanmaalla asuvista ulkomaalaistaustaisista on kiinnostunut yrittäjyydestä. Joukossa on ammattikorkeakoulun ja ammattioppilaitosten kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita, työntekijöitä sekä työnhakijoita.
Yrittäjäksi ryhtymisen päätöksen tueksi henkilö tarvitsee mm. asiantuntevaa alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa, verkostoa ja mentorointia. Jossakin vaiheessa muodollista koulutustakin. Myös suomen kielen taito on tärkeää, mutta se ei saa olla esteenä yritystoiminnan aloittamiselle. Yrittäjyys itse on monelle paras motivointikeino oppia kieltä ja kotoutua.
”Yrittäjäksi ryhtymisen päätöksen tueksi henkilö tarvitsee mm. asiantuntevaa alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa, verkostoa ja mentorointia.”
Jiuliano Prisada
projektipäällikkö
jiuliano.prisada(a)syo.fi
Tutustu yritysten kehittämishankkeisiin!
Suomen Yrittäjäopistolla on käynnissä monipuolisesti yritysten kehittämishankkeita. Tutustu hankkeisiin tästä!