nuoli-alas-ylos-80-sininen

Tuottavuus vaatii usein ulkopuolista näkökulmaa

20 helmikuun, 2020

Työelämä on muuttunut. Asiat ovat yksilöllistyneet, nopeutuneet ja virtaviivaistuneet. Yksi tärkeä viesti menneestä, ehkä yhteisöllisemmästä työkulttuurista tähän päivään, on hiljainen tieto ja sen arvo. Hiljaisella tiedolla tässä yhteydessä tarkoitan työyhteisön kaikkien jäsenten kokemusta, näkemystä ja tietoa. Tämän päivän työkulttuuri kaipaa dynaamisuuden lisäksi kokemusta kriiseistä, muutoksista tai yleensä pidemmästä, molemminpuolisesta sitoutumisesta erilaisiin prosesseihin. Tämän tyyppinen hiljainen tieto suojaa työkulttuuria ja luo jatkuvuuden tunnetta jopa kvartaalitaloudessa, saati sitten julkisen sektorin myös alati muuttuvalla toimintakentällä.

 

Kaikissa työyhteisöissä on vaikeita tilanteita jolloin näkymä sisäiseen tai ulkoiseen toimintaympäristöön hämärtyy. Näissä tilanteissa työpaikalla hyvin yleisenä ilmiönä etsitään syitä esimerkiksi huonosta lähiesimiestyöstä, henkilöstön vuorovaikutuspulmista tai sairauspoissaolojen määrästä. Syitä näkymän hämärtymiseen voivat olla esimerkiksi työpaikan perustuksiin liittyvät asiat kuten henkilöstömuutokset, perustehtävien jatkuva muutos tai johtamiseen liittyvät pulmat tai epäjohdonmukaisuudet.

 

Yrityksen ja työpaikkojen olennainen pääoma on sen ammattitaitoinen henkilöstö. Usein vain perusasiat unohtuvat: hyvän ja pitkän aikavälin työn tuottavuuden lähtökohtana on hyvä työilmapiiri, rajattu työaika ja selkeät työnkuvat. Esimerkiksi stressin oireista kärsivällä tai työpaikkansa pysyvyyden puolesta huolehtivalla työntekijällä luomiskyky ei ole huipussaan. Voisiko siis tuottavuus parantua joissakin yrityksissä jo sillä strategialla, että yhtenä tietoisena kehityshaasteena olisi se, että työssä viihtyy hyvin?

 

Selkeämmän työtodellisuuden rakentaminen ei aina onnistu organisaation sisältä käsin. Sosiaali- ja terveysalalla on jo vuosikymmeniä vastattu kyseiseen haasteeseen työnohjauksilla, joissa ulkoisten havaintojen avulla hahmotetaan esimerkiksi oman työn sisältöä, asiakastyön kuormitusta tai työyhteisön dynamiikkaa. Joskus työnohjausten sisältönä on myös jäsennellysti purkaa työn tuomaa tunnekuormitusta, joka havaitsemattomana saattaa korreloida negatiivisesti työyhteisön työmotivaation tai – kyvyn kanssa. Valmennuspalvelut (coaching) on ollut tavoitekeskeisempi yritysmaailmaan tuotu sovellus, joka pitää sisällään paljon samankaltaisuuksia työnohjauksen funktioiden kanssa ja sen rajat työnohjauksen kanssa usein ovat myös kuin veteen piirretty viiva.

 

Ulkopuolinen apu toimii parhaiten tilanteessa, jossa työpaikalla on käsitys siitä, että pulmien ratkaiseminen liittyy käyttäytymiseen liittyviin ilmiöihin, joissa jokaisella työyhteisön jäsenellä on tärkeä rooli. Joskus ihmisiä helpottaa jo se että asioista voi puhua avoimesti ja ääneen työpaikalla. Ulkopuolinen taho voi auttaa henkilöstöä tunnistamaan työkulttuurinsa vahvuuksia ja heikkouksia ja luomaan niihin vaihtoehtoisia näkökulmia ja tulkintoja. Tunnistamisen kautta myös hallitut muutokset ja toiveet jatkuvuudesta yrityksen sisällä ovat mahdollisempia.

 

Työnohjaus

 

Vesa Heiskanen
työnohjaaja STOry, NLP master, vaativan erityistason psykoterapeutti
vesa.heiskanen(a)profess.fi

 

Vesa Heiskanen sekä business coach Nenne Amnell toimivat Työnohjaus goes for business -koulutuksen kouluttajina. Työnohjaus goes for business -koulutus antaa pätevyyden toimia työnohjaajana erilaisissa organisaatioissa.   Osallistuja saa myös välineitä esimiestyöhön, henkilöstöhallintoon ja ratkaisukeskeisen coachingin perustaitoihin. Seuraavat startit Seinäjoella 17.9.2020 ja Vantaalla 29.1.2021. 

Voisiko siis tuottavuus parantua joissakin yrityksissä jo sillä strategialla, että yhtenä tietoisena kehityshaasteena olisi se, että työssä viihtyy hyvin?

 

Vuokko Kraatari kysyy SYOblogissa oletko mielesihyvittäjä?
Oletko mielesihyvittäjä?
Olipa kerran maatilayrittäjä, jolla oli kaikki hyvin. Pihassa oli uuden karheat koneet, navetassa huippukarja, pankkitilillä rahaa ja perheasiat kunnossa. Hänellä oli ...
Mirkka kirjoittaa SYOblogissa hyvinvoinnin merkityksestä organisaatiolle
Kun voidaan hyvin, voidaan mitä vain!
  Mikä innostaa ihmisiä, lisää viihtyisyyttä sekä tunnetta terveydestä ja turvallisuudesta työssä? Työhyvinvointi on sekä yksilön että työyhteisön kokemus, ja ...
SYOblogi, Uudelle uralle räätälöidyn koulutuksen kautta, Virpi Viitanen.
Uudelle uralle räätälöidyn koulutuksen kautta
Oppilaitoksissa on tarjolla erilaisia koulutuksia, joissa on määritelty sisältö. Mitäpä jos tarvitset ja haluat mahdollisuuden räätälöidä itsellesi, tilanteeseesi sopivan koulutuksen? ...
Työllistä taidolla – Hangosta Petsamoon!
Suomen Yrittäjäopisto on toteuttanut valtakunnallista ja asiakkaille maksutonta Työllistä taidolla -palvelua mikro- ja yksinyrittäjille pian lähes kaksi vuotta. Tätä palvelua ...
Koulutusassistenttina Suomen Yrittäjäopistolla – lankojen koossa pitämistä ja muutoksen kesyttämistä
Olen työskennellyt Suomen Yrittäjäopistolla yli kymmenen vuotta. Työtehtäväni, nimikkeeni sekä erilaiset ohjelmat ovat tässä ajassa hieman muuttuneet, mutta työssäni päivittäin ...
Minna Mattila, Suomen Yrittäjäopisto.
RekryKoulutus tähtää suoraan työhön!
Työlle tekijä nopealla aikataululla Brändilähettiläs, palkanlaskija, apuvälinemekaanikko, kunnossapidon asentaja, IV-ammattilainen, välinehuoltaja, logistiikkatyöntekijä, maatalouskoneasentaja, 3D-suunnittelija, CNC-koneistaja, vanhustyöntekijä, maastosuunnittelija, bitumieristäjä, eläintenhoitaja, kaihdintyöntekijä… ...