nuoli-alas-ylos-80-sininen

Tuottavuus vaatii usein ulkopuolista näkökulmaa

helmikuu 20, 2020

Työelämä on muuttunut. Asiat ovat yksilöllistyneet, nopeutuneet ja virtaviivaistuneet. Yksi tärkeä viesti menneestä, ehkä yhteisöllisemmästä työkulttuurista tähän päivään, on hiljainen tieto ja sen arvo. Hiljaisella tiedolla tässä yhteydessä tarkoitan työyhteisön kaikkien jäsenten kokemusta, näkemystä ja tietoa. Tämän päivän työkulttuuri kaipaa dynaamisuuden lisäksi kokemusta kriiseistä, muutoksista tai yleensä pidemmästä, molemminpuolisesta sitoutumisesta erilaisiin prosesseihin. Tämän tyyppinen hiljainen tieto suojaa työkulttuuria ja luo jatkuvuuden tunnetta jopa kvartaalitaloudessa, saati sitten julkisen sektorin myös alati muuttuvalla toimintakentällä.

 

Kaikissa työyhteisöissä on vaikeita tilanteita jolloin näkymä sisäiseen tai ulkoiseen toimintaympäristöön hämärtyy. Näissä tilanteissa työpaikalla hyvin yleisenä ilmiönä etsitään syitä esimerkiksi huonosta lähiesimiestyöstä, henkilöstön vuorovaikutuspulmista tai sairauspoissaolojen määrästä. Syitä näkymän hämärtymiseen voivat olla esimerkiksi työpaikan perustuksiin liittyvät asiat kuten henkilöstömuutokset, perustehtävien jatkuva muutos tai johtamiseen liittyvät pulmat tai epäjohdonmukaisuudet.

 

Yrityksen ja työpaikkojen olennainen pääoma on sen ammattitaitoinen henkilöstö. Usein vain perusasiat unohtuvat: hyvän ja pitkän aikavälin työn tuottavuuden lähtökohtana on hyvä työilmapiiri, rajattu työaika ja selkeät työnkuvat. Esimerkiksi stressin oireista kärsivällä tai työpaikkansa pysyvyyden puolesta huolehtivalla työntekijällä luomiskyky ei ole huipussaan. Voisiko siis tuottavuus parantua joissakin yrityksissä jo sillä strategialla, että yhtenä tietoisena kehityshaasteena olisi se, että työssä viihtyy hyvin?

 

Selkeämmän työtodellisuuden rakentaminen ei aina onnistu organisaation sisältä käsin. Sosiaali- ja terveysalalla on jo vuosikymmeniä vastattu kyseiseen haasteeseen työnohjauksilla, joissa ulkoisten havaintojen avulla hahmotetaan esimerkiksi oman työn sisältöä, asiakastyön kuormitusta tai työyhteisön dynamiikkaa. Joskus työnohjausten sisältönä on myös jäsennellysti purkaa työn tuomaa tunnekuormitusta, joka havaitsemattomana saattaa korreloida negatiivisesti työyhteisön työmotivaation tai – kyvyn kanssa. Valmennuspalvelut (coaching) on ollut tavoitekeskeisempi yritysmaailmaan tuotu sovellus, joka pitää sisällään paljon samankaltaisuuksia työnohjauksen funktioiden kanssa ja sen rajat työnohjauksen kanssa usein ovat myös kuin veteen piirretty viiva.

 

Ulkopuolinen apu toimii parhaiten tilanteessa, jossa työpaikalla on käsitys siitä, että pulmien ratkaiseminen liittyy käyttäytymiseen liittyviin ilmiöihin, joissa jokaisella työyhteisön jäsenellä on tärkeä rooli. Joskus ihmisiä helpottaa jo se että asioista voi puhua avoimesti ja ääneen työpaikalla. Ulkopuolinen taho voi auttaa henkilöstöä tunnistamaan työkulttuurinsa vahvuuksia ja heikkouksia ja luomaan niihin vaihtoehtoisia näkökulmia ja tulkintoja. Tunnistamisen kautta myös hallitut muutokset ja toiveet jatkuvuudesta yrityksen sisällä ovat mahdollisempia.

 

Työnohjaus

 

Vesa Heiskanen
työnohjaaja STOry, NLP master, vaativan erityistason psykoterapeutti
vesa.heiskanen(a)profess.fi

 

Vesa Heiskanen sekä business coach Nenne Amnell toimivat Työnohjaus goes for business -koulutuksen kouluttajina. Työnohjaus goes for business -koulutus antaa pätevyyden toimia työnohjaajana erilaisissa organisaatioissa.   Osallistuja saa myös välineitä esimiestyöhön, henkilöstöhallintoon ja ratkaisukeskeisen coachingin perustaitoihin. Seuraavat startit Seinäjoella 17.9.2020 ja Vantaalla 29.1.2021. 

Voisiko siis tuottavuus parantua joissakin yrityksissä jo sillä strategialla, että yhtenä tietoisena kehityshaasteena olisi se, että työssä viihtyy hyvin?

 

Eräässä maatilan liiketoimintasuunnitelmassa määriteltiin perheen toimeentulon varmistavaksi liiketoiminnan liikevaihdoksi 70 000 euroa.
70 000 euron haaste
Kuuntele blogi   Yrityksen liiketoiminnan perustana on aina liikeidea. Tuotetaan siis jotain, jota joku haluaa ostaa. Jos uudet tuotteet tai ...
Yhteiset tutkinnot osat (YTO) verkko-opintoina
Suomen Yrittäjäopistossa jouduttiin vuonna 2018 aivan uuteen tilanteeseen, kun yhteiset tutkinnon osat (YTO) tulivat pakollisiksi kaikissa perustutkinnoissa myös aikuisille. Meillä ...
6 vinkkiä menestyvään yritystoimintaan
Koulutus.fi haastatteli koulutuspäällikkö Sanna Möller-Aaltosta sekä yritystoiminnan kouluttaja Maija Peuhkurista siitä, millaisia osaamistarpeita yrittäjillä nykyään on ja kuinka koulutus voi ...
Tuottavuus vaatii usein ulkopuolista näkökulmaa
Työelämä on muuttunut. Asiat ovat yksilöllistyneet, nopeutuneet ja virtaviivaistuneet. Yksi tärkeä viesti menneestä, ehkä yhteisöllisemmästä työkulttuurista tähän päivään, on hiljainen ...
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden areena
Liiketoiminta on aina heijastanut yhteiskunnan tilaa ja vaikuttanut sen kehittymiseen. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden vahva nousu on seurausta maailman tapahtumista. Pienestä liiketoiminnalla ”hyväntekeväisyyttä” harjoittavasta kulttuuri-ilmiöstä on lähtenyt liikkeelle globaalinen voima, jonka ...
Esimiestyo suurennuslasin alla
Esimiestyö suurennuslasin alla
Millaista on hyvä esimiestyö? Mitä alaiset odottavat esimieheltään? Entä miten saada omasta tiimistä enemmän irti ja miten ratkaista työyhteisössä mahdollisesti ...