nuoli-alas-ylos-80-sininen

Tuottavuus vaatii usein ulkopuolista näkökulmaa

20 helmikuun, 2020

Työelämä on muuttunut. Asiat ovat yksilöllistyneet, nopeutuneet ja virtaviivaistuneet. Yksi tärkeä viesti menneestä, ehkä yhteisöllisemmästä työkulttuurista tähän päivään, on hiljainen tieto ja sen arvo. Hiljaisella tiedolla tässä yhteydessä tarkoitan työyhteisön kaikkien jäsenten kokemusta, näkemystä ja tietoa. Tämän päivän työkulttuuri kaipaa dynaamisuuden lisäksi kokemusta kriiseistä, muutoksista tai yleensä pidemmästä, molemminpuolisesta sitoutumisesta erilaisiin prosesseihin. Tämän tyyppinen hiljainen tieto suojaa työkulttuuria ja luo jatkuvuuden tunnetta jopa kvartaalitaloudessa, saati sitten julkisen sektorin myös alati muuttuvalla toimintakentällä.

 

Kaikissa työyhteisöissä on vaikeita tilanteita jolloin näkymä sisäiseen tai ulkoiseen toimintaympäristöön hämärtyy. Näissä tilanteissa työpaikalla hyvin yleisenä ilmiönä etsitään syitä esimerkiksi huonosta lähiesimiestyöstä, henkilöstön vuorovaikutuspulmista tai sairauspoissaolojen määrästä. Syitä näkymän hämärtymiseen voivat olla esimerkiksi työpaikan perustuksiin liittyvät asiat kuten henkilöstömuutokset, perustehtävien jatkuva muutos tai johtamiseen liittyvät pulmat tai epäjohdonmukaisuudet.

 

Yrityksen ja työpaikkojen olennainen pääoma on sen ammattitaitoinen henkilöstö. Usein vain perusasiat unohtuvat: hyvän ja pitkän aikavälin työn tuottavuuden lähtökohtana on hyvä työilmapiiri, rajattu työaika ja selkeät työnkuvat. Esimerkiksi stressin oireista kärsivällä tai työpaikkansa pysyvyyden puolesta huolehtivalla työntekijällä luomiskyky ei ole huipussaan. Voisiko siis tuottavuus parantua joissakin yrityksissä jo sillä strategialla, että yhtenä tietoisena kehityshaasteena olisi se, että työssä viihtyy hyvin?

 

Selkeämmän työtodellisuuden rakentaminen ei aina onnistu organisaation sisältä käsin. Sosiaali- ja terveysalalla on jo vuosikymmeniä vastattu kyseiseen haasteeseen työnohjauksilla, joissa ulkoisten havaintojen avulla hahmotetaan esimerkiksi oman työn sisältöä, asiakastyön kuormitusta tai työyhteisön dynamiikkaa. Joskus työnohjausten sisältönä on myös jäsennellysti purkaa työn tuomaa tunnekuormitusta, joka havaitsemattomana saattaa korreloida negatiivisesti työyhteisön työmotivaation tai – kyvyn kanssa. Valmennuspalvelut (coaching) on ollut tavoitekeskeisempi yritysmaailmaan tuotu sovellus, joka pitää sisällään paljon samankaltaisuuksia työnohjauksen funktioiden kanssa ja sen rajat työnohjauksen kanssa usein ovat myös kuin veteen piirretty viiva.

 

Ulkopuolinen apu toimii parhaiten tilanteessa, jossa työpaikalla on käsitys siitä, että pulmien ratkaiseminen liittyy käyttäytymiseen liittyviin ilmiöihin, joissa jokaisella työyhteisön jäsenellä on tärkeä rooli. Joskus ihmisiä helpottaa jo se että asioista voi puhua avoimesti ja ääneen työpaikalla. Ulkopuolinen taho voi auttaa henkilöstöä tunnistamaan työkulttuurinsa vahvuuksia ja heikkouksia ja luomaan niihin vaihtoehtoisia näkökulmia ja tulkintoja. Tunnistamisen kautta myös hallitut muutokset ja toiveet jatkuvuudesta yrityksen sisällä ovat mahdollisempia.

 

Työnohjaus

 

Vesa Heiskanen
työnohjaaja STOry, NLP master, vaativan erityistason psykoterapeutti
vesa.heiskanen(a)profess.fi

 

Vesa Heiskanen sekä business coach Nenne Amnell toimivat Työnohjaus goes for business -koulutuksen kouluttajina. Työnohjaus goes for business -koulutus antaa pätevyyden toimia työnohjaajana erilaisissa organisaatioissa.   Osallistuja saa myös välineitä esimiestyöhön, henkilöstöhallintoon ja ratkaisukeskeisen coachingin perustaitoihin. Seuraavat startit Seinäjoella 17.9.2020 ja Vantaalla 29.1.2021. 

Voisiko siis tuottavuus parantua joissakin yrityksissä jo sillä strategialla, että yhtenä tietoisena kehityshaasteena olisi se, että työssä viihtyy hyvin?

 

Työnantaja ja esimies – kaksi eri roolia
Maatilayritykset tarvitsevat koko ajan enemmän ulkopuolista työvoimaa, koska yrityskoko kasvaa, yritykset erikoistuvat ja toimiala monipuolistuu. Usein maatilalla ei ehkä ajatella ...
Yritys, hyödynnä digimarkkinoinnin mahdollisuudet
Yrittäjän digitaidot -valmennus vie pienyrittäjän digimarkkinoinnin seuraavalle tasolle. Nyt vallitsevassa koronatilanteessa, kun fyysisiä kohtaamisia vältetään, on moni yrittäjä ollut sen ...
SYOblogi: Yritys, hyödynnä digimarkkinoinnin osaajia. Satu Haveri, yritystoiminnan kouluttaja, Suomen Yrittäjäopisto.
Yritys, hyödynnä digimarkkinoinnin osaajia
Digitalisaation hyödyntäminen yritystoiminnassa on tällä hetkellä erittäin tärkeää. On aloja, joilla edelleen pärjätään ilman digimarkkinointia, mutta yhä enenevässä määrin se ...
Mitä ihmeen yritysneuvontaa?
 Yritysneuvonnalle on kysyntää! Kuka sitä tekee ja kenelle? Suomen yrityskentästä yli 92 prosenttia yrityksistä luokitellaan mikroyrityksiksi. Tällä tarkoitetaan yrityksiä, jotka ...
Nina Partanen
7 keinoa kiertotalousbisnekseen
Tulevaisuudessa bisneksen ennustetut ansaintamallit siirtyvät yhä enemmän kiertotalouteen, dematerialisaatioon eli tuotteista palveluihin, teknologian hyödyntämiseen optimoinnissa ja jakamistaloudelle*. Kyse ei ole ...
MaatilaCoach toi avoimuutta yhteiseen tekemiseen!
Haastattelimme kevään aikana MaatilaCoach -palvelua käyttänyttä maatilayrittäjä-pariskuntaa. Kokemukset olivat hyvät, ja he lupasivat jakaa ajatuksensa myös muille! ”Kuulimme MaatilaCoach -palvelusta ...