nuoli-alas-ylos-80-sininen

Tuottavuus vaatii usein ulkopuolista näkökulmaa

20 helmikuun, 2020

Työelämä on muuttunut. Asiat ovat yksilöllistyneet, nopeutuneet ja virtaviivaistuneet. Yksi tärkeä viesti menneestä, ehkä yhteisöllisemmästä työkulttuurista tähän päivään, on hiljainen tieto ja sen arvo. Hiljaisella tiedolla tässä yhteydessä tarkoitan työyhteisön kaikkien jäsenten kokemusta, näkemystä ja tietoa. Tämän päivän työkulttuuri kaipaa dynaamisuuden lisäksi kokemusta kriiseistä, muutoksista tai yleensä pidemmästä, molemminpuolisesta sitoutumisesta erilaisiin prosesseihin. Tämän tyyppinen hiljainen tieto suojaa työkulttuuria ja luo jatkuvuuden tunnetta jopa kvartaalitaloudessa, saati sitten julkisen sektorin myös alati muuttuvalla toimintakentällä.

 

Kaikissa työyhteisöissä on vaikeita tilanteita jolloin näkymä sisäiseen tai ulkoiseen toimintaympäristöön hämärtyy. Näissä tilanteissa työpaikalla hyvin yleisenä ilmiönä etsitään syitä esimerkiksi huonosta lähiesimiestyöstä, henkilöstön vuorovaikutuspulmista tai sairauspoissaolojen määrästä. Syitä näkymän hämärtymiseen voivat olla esimerkiksi työpaikan perustuksiin liittyvät asiat kuten henkilöstömuutokset, perustehtävien jatkuva muutos tai johtamiseen liittyvät pulmat tai epäjohdonmukaisuudet.

 

Yrityksen ja työpaikkojen olennainen pääoma on sen ammattitaitoinen henkilöstö. Usein vain perusasiat unohtuvat: hyvän ja pitkän aikavälin työn tuottavuuden lähtökohtana on hyvä työilmapiiri, rajattu työaika ja selkeät työnkuvat. Esimerkiksi stressin oireista kärsivällä tai työpaikkansa pysyvyyden puolesta huolehtivalla työntekijällä luomiskyky ei ole huipussaan. Voisiko siis tuottavuus parantua joissakin yrityksissä jo sillä strategialla, että yhtenä tietoisena kehityshaasteena olisi se, että työssä viihtyy hyvin?

 

Selkeämmän työtodellisuuden rakentaminen ei aina onnistu organisaation sisältä käsin. Sosiaali- ja terveysalalla on jo vuosikymmeniä vastattu kyseiseen haasteeseen työnohjauksilla, joissa ulkoisten havaintojen avulla hahmotetaan esimerkiksi oman työn sisältöä, asiakastyön kuormitusta tai työyhteisön dynamiikkaa. Joskus työnohjausten sisältönä on myös jäsennellysti purkaa työn tuomaa tunnekuormitusta, joka havaitsemattomana saattaa korreloida negatiivisesti työyhteisön työmotivaation tai – kyvyn kanssa. Valmennuspalvelut (coaching) on ollut tavoitekeskeisempi yritysmaailmaan tuotu sovellus, joka pitää sisällään paljon samankaltaisuuksia työnohjauksen funktioiden kanssa ja sen rajat työnohjauksen kanssa usein ovat myös kuin veteen piirretty viiva.

 

Ulkopuolinen apu toimii parhaiten tilanteessa, jossa työpaikalla on käsitys siitä, että pulmien ratkaiseminen liittyy käyttäytymiseen liittyviin ilmiöihin, joissa jokaisella työyhteisön jäsenellä on tärkeä rooli. Joskus ihmisiä helpottaa jo se että asioista voi puhua avoimesti ja ääneen työpaikalla. Ulkopuolinen taho voi auttaa henkilöstöä tunnistamaan työkulttuurinsa vahvuuksia ja heikkouksia ja luomaan niihin vaihtoehtoisia näkökulmia ja tulkintoja. Tunnistamisen kautta myös hallitut muutokset ja toiveet jatkuvuudesta yrityksen sisällä ovat mahdollisempia.

 

Työnohjaus

 

Vesa Heiskanen
työnohjaaja STOry, NLP master, vaativan erityistason psykoterapeutti
vesa.heiskanen(a)profess.fi

 

Vesa Heiskanen sekä business coach Nenne Amnell toimivat Työnohjaus goes for business -koulutuksen kouluttajina. Työnohjaus goes for business -koulutus antaa pätevyyden toimia työnohjaajana erilaisissa organisaatioissa.   Osallistuja saa myös välineitä esimiestyöhön, henkilöstöhallintoon ja ratkaisukeskeisen coachingin perustaitoihin. Seuraavat startit Seinäjoella 17.9.2020 ja Vantaalla 29.1.2021. 

Voisiko siis tuottavuus parantua joissakin yrityksissä jo sillä strategialla, että yhtenä tietoisena kehityshaasteena olisi se, että työssä viihtyy hyvin?

 

Opiskelijatarinansa SYOblogissa avaa Moona Kansanen
Arkkitehti, yrittäjä, opiskelija – opinnoista tukea farkkubisnekseen
Olen Moona Kansanen, 25-vuotias yksinyrittäjänainen Tampereelta. Koulutukseltani olen arkkitehti, ja liiketoiminnan erikoisammattitutkinto Suomen Yrittäjäopistossa on näyttöjä vaille valmis. Näyttötutkinnon ja ...
Kuvassa yritystoiminnan kouluttaja Riitta Windahl
Työilmapiiri suurennuslasin alla
Organisaatioiden menestystekijöiden kärkeen ovat kivunneet sellaiset tekijät kuten hyvinvoiva työyhteisö, tunneälykäs johtaminen, luovuutta ruokkiva ja osallistava organisaatiokulttuuri, kollektiivinen oppiminen. Johto ...
Jenni Koski kirjoittaa SYOblogissa aiheesta "Keskustelua lisää, kiitos!"
Keskustelua lisää, kiitos!
Kevään suuri yhteiskunnan verkkoon rynnistys muutti myös SYOagrin koulutustoiminnan toteutuksen täysin. Verkkokouluttamisen noviisit siirsivät koulutukset Teams-palavereiksi ja fyysiset tapaamiset katosivat. ...
Blogikuva Sanna Möller-Aaltonen
Onnekasta ja yritteliästä yhteistyövuotta 2021!
Vuosi 2020 on onnellisesti purkissa ja mahdollisuuksien vuosi 2021 käsillä. On aika kääriä hihat ja virittäytyä työmoodiin joulunajan tauon jälkeen. ...
Anne Ohman syoblogi
Yrittäjät kannustavat ammatillisen koulutuksen ja oppilaitosten monipuolisten palveluiden hyödyntämiseen
Poikkeuksellinen tilanne lähes koko vuoden 2020 ajan on koetellut yrityksiä monin tavoin muun muassa kasvaneella epävarmuudella, vauhdittuneella digitaalisuudella ja lisääntyneellä ...
Maatilan välitilinpäätöksellä täsmällisyyttä talouden seurantaan
Välitilinpäätös – tuo oivallinen työkalu vero-optimointiin ja talouden suunnitteluun. Vähintään kerran vuodessa, alkusyksystä kannattaa herätä miettimään, miten oman maatilan talous ...