nuoli-alas-ylos-80-sininen

Palkanlaskija -onko vuosilomalain muutokset sinulla jo selvillä?

huhtikuu 17, 2019

Vuosilomalain muutos astui voimaan 1.4.2019. Uudistus keskittyy pitkien sairaslomien tai lääkinnällisten kuntoutusten kerryttämiin vapaapäiviin, jotka ovat työssäolon veroisia päiviä. Muutos toi mukanaan muun muassa vuosiloman kaltaisen lisäpäiväjärjestelmän. Palkanlaskennan kannalta keskeistä on ymmärtää vuosiloman ja lisävapaapäivän ero sekä kertyminen ja pitää näistä omaa erillistä seurantaa. Mutta tiedätkö, mitä se palkanlaskennassa tarkoittaa?

 

Vapaapäivien ansainta muuttui

Uuden vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää sairauden, tapaturman tai lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annetun lääkinnällisen kuntoutuksen takia. Työntekijällä on kaikilta lomanmääräytymiskuukauden kriteerit täyttäviltä kuukausilta oikeus lisävapaapäiviin.

Vuosilomalain keskeisin muutos on se, että pidemmiltä yhdenjaksoisilta poissaoloajoilta pitää työntekijälle antaa vähintään 24 vapaapäivää (neljä viikkoa) vuodessa normaalien lomakausien aikana. Nämä vapaapäivät voivat muodostua normaalisti kertyneistä vuosilomista ja täydentävien lisävapaapäivien yhdistelmästä niin, että työntekijän neljän viikon lomaoikeus täyttyy. Oleellista on myös se, että oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.

 

Uusi laki palkanlaskennan käytänteissä

Vuosilomalain muutoksen myötä rakentui ns. kahden vapaan järjestelmä. Palkanlaskijan on käytännössä osattava laskea ja pitää erillään sekä perinteinen vuosiloma että vuosiloman kaltainen vapaa, joka ei kuitenkaan ole vuosilomaa, eikä se sitä myöskään kerrytä. Vaikka lisävapaapäiviltä maksetaan säännönmukainen palkka, ei vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä käsitellä kirjanpidossa vuosilomana.

Palkkahallinnon ja -kirjanpidon puolella tilanne on haastava. Palkanlaskennan taloushallintojärjestelmiin on lisättävä uusia palkkalajeja ja maksukäsitteitä. Uusi vapaajärjestelmä vaatii palkanlaskennassa tarkkaa seurantaa ja tarkkuutta eri kausivaihtelujen välillä. Loman siirtämiseen liittyvät uudistukset lisäävät seurantavelvoitteita yli lomakausien, sillä mm. pitkien työstä poissaoloaikojen vuoksi pitämättä jääneet vapaapäivät eivät katoa, vaan säilyvät työntekijällä. Uudistus lisää osaltaan hallinnollista työtä ja vaatii resursseja perehtyä uuden lain tuomiin muutoksiin.

 

Osaamisen päivittämistä nopeasti saatavilla

Uusi vuosilomalain lisäpäiväjärjestelmä herättää varmasti kysymyksiä palkanlaskennasta, vapaiden antamisesta ja seurannasta ja esimerkiksi tulorekisterin ilmoituksista ja tilityksistä. Lakimuutoksen kautta korostuu työntekijän vapaiden seuranta ja tietojen ylläpito. Näiden kautta myös helpottuu palkanlaskijan työ lomanmääräytymisvuoden lopussa, kun tiedot ovat nopeasti ja helposti saatavilla.

Jos kaipaat osaamisen päivittämistä uusiin käytänteisiin, Suomen Yrittäjäopiston koulutustarjonnasta löydät käytännönläheistä koulutusta mm. vuosilomalaskennasta ja muista palkanlaskentaan liittyvistä aiheista. Käythän tutustumassa koulutustarjontaamme syo.fi ja liity mukaan! Pääset vahvistamaan osaamistasi nopeasti mm. joustavina verkko-opintoina.

Palkanlaskijan on käytännössä osattava laskea ja pitää erillään sekä perinteinen vuosiloma että vuosiloman kaltainen vapaa

 

Mirkka Hautanen
yritystoiminnan kouluttaja
mirkka.hautanen(a)syo.fi

Mihin myyjiä ja asiakaspalvelijoita tarvitaan digiaikana?
Maailma muuttuu, ja yritykset käyttävät paljon erilaisia digitaalisia kanavia. Myös myyjien ja asiakaspalvelijoiden tulee pystyä palvelemaan asiakkaita uusilla tavoilla. Tämä ...
Uuden yrityksen 8 surmanluotia
Yritystoiminnan aloittamiseen liittyy paljon tehtävää ja uusia asioita. Useimmiten käytännön asioiden hoitaminen, kuten perustamisasiakirjojen laadinta, hoituu uusilta yrittäjiltä hyvin ja ...
Taloushallinnon asiantuntija -tiedon etsimistä
Taloushallinto on yksi yrityksen kulmakivistä. Oikein ja täsmällisesti hoidettuna se antaa yritykselle  kilpailuetua. Varsinkin sähköistyvä taloushallinto säästää aikaa ja rutiinit ...
Maaseudun tulevaisuus
Maatilayrittäjän kehityspolku on kulkenut viimeisen sadan vuoden aikana talonpojasta ensin tuottajaksi ja sen jälkeen yrittäjäksi. Viimeistä yrittäjyysvaihetta kuvaa maatalouden tuotantovolyymien ...
Työllistä taidolla
Suomen Yrittäjäopisto toimii palveluntuottajana koko maassa Työllistä taidolla -palvelussa. Palvelu on tarkoitettu yksinyrittäjille ja pienille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita työsuhdeasioista, ...
Yrittäjän tärkeät yhteistyökumppanit -tilitoimistoyhteistyö
Yritystoimintaa suunnittelevan tulee aloittaessaan liiketoimintaa miettiä toimintaympäristöään ja analysoida sitä kriittisestikin. Tärkeä osa-alue toimintaympäristön analyysissä on sidosryhmät ja verkostot. Kirjanpitäjä ...