nuoli-alas-ylos-80-sininen

Palkanlaskija -onko vuosilomalain muutokset sinulla jo selvillä?

huhtikuu 17, 2019

Vuosilomalain muutos astui voimaan 1.4.2019. Uudistus keskittyy pitkien sairaslomien tai lääkinnällisten kuntoutusten kerryttämiin vapaapäiviin, jotka ovat työssäolon veroisia päiviä. Muutos toi mukanaan muun muassa vuosiloman kaltaisen lisäpäiväjärjestelmän. Palkanlaskennan kannalta keskeistä on ymmärtää vuosiloman ja lisävapaapäivän ero sekä kertyminen ja pitää näistä omaa erillistä seurantaa. Mutta tiedätkö, mitä se palkanlaskennassa tarkoittaa?

 

Vapaapäivien ansainta muuttui

Uuden vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää sairauden, tapaturman tai lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annetun lääkinnällisen kuntoutuksen takia. Työntekijällä on kaikilta lomanmääräytymiskuukauden kriteerit täyttäviltä kuukausilta oikeus lisävapaapäiviin.

Vuosilomalain keskeisin muutos on se, että pidemmiltä yhdenjaksoisilta poissaoloajoilta pitää työntekijälle antaa vähintään 24 vapaapäivää (neljä viikkoa) vuodessa normaalien lomakausien aikana. Nämä vapaapäivät voivat muodostua normaalisti kertyneistä vuosilomista ja täydentävien lisävapaapäivien yhdistelmästä niin, että työntekijän neljän viikon lomaoikeus täyttyy. Oleellista on myös se, että oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.

 

Uusi laki palkanlaskennan käytänteissä

Vuosilomalain muutoksen myötä rakentui ns. kahden vapaan järjestelmä. Palkanlaskijan on käytännössä osattava laskea ja pitää erillään sekä perinteinen vuosiloma että vuosiloman kaltainen vapaa, joka ei kuitenkaan ole vuosilomaa, eikä se sitä myöskään kerrytä. Vaikka lisävapaapäiviltä maksetaan säännönmukainen palkka, ei vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä käsitellä kirjanpidossa vuosilomana.

Palkkahallinnon ja -kirjanpidon puolella tilanne on haastava. Palkanlaskennan taloushallintojärjestelmiin on lisättävä uusia palkkalajeja ja maksukäsitteitä. Uusi vapaajärjestelmä vaatii palkanlaskennassa tarkkaa seurantaa ja tarkkuutta eri kausivaihtelujen välillä. Loman siirtämiseen liittyvät uudistukset lisäävät seurantavelvoitteita yli lomakausien, sillä mm. pitkien työstä poissaoloaikojen vuoksi pitämättä jääneet vapaapäivät eivät katoa, vaan säilyvät työntekijällä. Uudistus lisää osaltaan hallinnollista työtä ja vaatii resursseja perehtyä uuden lain tuomiin muutoksiin.

 

Osaamisen päivittämistä nopeasti saatavilla

Uusi vuosilomalain lisäpäiväjärjestelmä herättää varmasti kysymyksiä palkanlaskennasta, vapaiden antamisesta ja seurannasta ja esimerkiksi tulorekisterin ilmoituksista ja tilityksistä. Lakimuutoksen kautta korostuu työntekijän vapaiden seuranta ja tietojen ylläpito. Näiden kautta myös helpottuu palkanlaskijan työ lomanmääräytymisvuoden lopussa, kun tiedot ovat nopeasti ja helposti saatavilla.

Jos kaipaat osaamisen päivittämistä uusiin käytänteisiin, Suomen Yrittäjäopiston koulutustarjonnasta löydät käytännönläheistä koulutusta mm. vuosilomalaskennasta ja muista palkanlaskentaan liittyvistä aiheista. Käythän tutustumassa koulutustarjontaamme syo.fi ja liity mukaan! Pääset vahvistamaan osaamistasi nopeasti mm. joustavina verkko-opintoina.

Palkanlaskijan on käytännössä osattava laskea ja pitää erillään sekä perinteinen vuosiloma että vuosiloman kaltainen vapaa

 

Mirkka Hautanen
yritystoiminnan kouluttaja
mirkka.hautanen(a)syo.fi

Aikuisopiskelua joustavasti verkossa
Opiskelijan kynästä: Opintojen jatkaminen sekä työn ja lapsiperheen arjen yhdistäminen
Yrittäjäperheen kasvatti Työnteko on aina arvotettu perheeni kesken hyvin korkealle ja sillä on aina ollut suuri rooli jo lapsuudestani saakka. ...
Yksinyrittäjälle arjen käytännönläheisiä vinkkejä
Verkostoituminen -arjen käytännönläheisiä vinkkejä
Verkostoituminen on tätä päivää. Teemme sitä joko tiedostaen tai tiedostamatta. Sosiaalinen media on rakentanut ympärillemme aivan uuden verkoston, johon kuulumme ...
SYOblogi. Mistä lähtee oman osaamisen brändäys? Kirjoittajana Satu Haveri, yritystoiminnan kouluttaja.
Mistä lähtee oman osaamisen brändäys?
Mistä lähtee omien vahvuuksien löytäminen? Tällä hetkellä työmaailma elää haastavia aikoja. Töitä on monilla aloilla jopa niin, ettei harjoittelijaa pystytä ...
Itte tekemisen riemuja
Meissä suomalaisissa on paljon ei tartte auttaa-mentaliteettia. Pitäähän se talo itse rakentaa. Ruoka pitää tehdä itse, eineksiä ei ainakaan saa ...
Digitaalinen liiketoiminta
Selätä digiähkysi ja keskity rikastumaan!
Menestyvä maatilayrittäjä seuraa ammatti- ja sanomalehdet verkosta, sukkuloi sujuvasti 74:ssä whatsapp-ryhmässä kommentoiden joka keskustelua. Ilman muuta hän myös analysoi tilannetta ...
Ammatillisen koulutuksen laatu
Kohti huippulaatua
Kohti huippulaatua on julkaisu, jossa ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan toivottu suunta kohti vuotta 2030 ilmaistaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön uudessa ammatillisen koulutuksen ...