Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo analysoi TV:ssä Uniper- tapausta tässä hetki sitten. Ei siitä sen enempää, mutta hänen puheistaan jäi mieleen sanapari ”sodankestävä strategia”.
Ja jäin maistelemaan kysymystä, että löytyykö tuosta muotoilusta ja tämänhetkisestä toimintaympäristön tilanteesta jotain kättä pidempää myös maatalouteen.
Rauramon termi sodankestävä strategia tarkoittanee sitä, että liiketoiminnan pitemmän tähtäimen suunnitelmia tehtäessä huomioidaan aivan kaikki mahdolliset toimintaympäristön muutokset. Sellaiset, joihin ei millään lailla voi itse vaikuttaa, mutta joista ehkä on nähty jotain merkkejä, niin kutsuttuja hiljaisia signaaleja. Yksittäinen yritys ei voi niihin vaikuttaa, mutta menestyvä yritys osaa ottaa etäisetkin asiat huomioon suunnitelmia tehdessään. Joku voi kiistää väitteeni, että isoja asioita ei voi muuttaa. Kaikin mokomin. Mutta omasta kokemuksesta allekirjoitan esimerkiksi sen, että kuluttajan käyttäytymistä ei yksittäinen liikeyritys pysty muuttamaan. Sitä jos yrittää, loppuu jompikumpi; aika tai raha. Tai molemmat.
Tulevaisuutta ei voi muuttaa, mutta siihen voi varautua. Ukrainan sota on vaikuttanut kaikkeen negatiivisesti, se ei ole millään mittarilla hyvä ja toivottu hiljaisen signaalin toteutuma. Mutta äkkinäinen ja odottamaton tapahtuma voi olla myös positiivinen. Uskon niin, vaikka esimerkkiä nyt ei mieleen tulekaan. Kai se on niin, että negatiiviset asiat kiinnittävät huomiomme helpommin, vaikka ylidramatisointia pitää ehdottomasti välttää.
Maatilayrittäjä voi varautua tulevaisuuteen erilaisia ”entä jos” vaihtoehtoja arvioimalla. Pitää tehdä erilaisia suunnitelmia ja laskelmia ja etsiä niistä kombinaatioita, jotka toteutuessaan uhkaavat koko yrityksen olemassaoloa. Tai tuovat mahdollisuuden ennen kuulumattomalle menestykselle. Jossain siinä välissä on todennäköisin reaalimaailma. Kaikkeen ei voi varautua, mutta odottamaton on helpompi kohdata, jos sitä on edes hiukan etukäteen miettinyt.
Ilkka Raukola
yritystoiminnan kouluttaja
ilkka.raukola(a)syo.fi