Vielä pari vuotta sitten suunnittelin etätyöuraa perustamani järjestön osa-aikaisena toiminnanjohtajana. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin, ja jouduin pähkäilemään nopeasti toisenlaisen kuvion.
Piiskasin itseäni tuloksettomassa hakemusrumbassa useita viikkoja. Kehoni väsyi ja lopulta paloin loppuun. Näin selvät uupumuksen merkit, jotka olivat kulkeneet salaa seuralaisenani jo pitkään.
”Kun ajattelet luovuttavasi, päästäväsi irti nyt.”
Tiedostamisen helpottavasta hetkestä alkoi pitkä toipumisprosessi, jonka paremmalla puolella löysin itseni tutkimasta kouluttautumismahdollisuuksia.
Koska kirjoittaminen tuntui luontevalta ja kaikenlainen markkinointi oli tuttua jo entuudestaan, päädyin Suomen Yrittäjäopiston Pätevöidy päivittämällä -koulutukseen. Siinä tarjottiin mahdollisuutta suorittaa Liiketoiminnan perustutkinnon osia työssäoppimalla ja verkko-opinnoilla.
Halusin suorittaa kaksi tutkinnon osaa; markkinointiviestintää ja projektinhallintaa.
Koulutuspaikan varmistuttua minulle tuli hieman hoppu löytää työssäoppimispaikka, joka mahdollistaisi täysin paikkariippumattoman työskentelyn. Testasin LinkedInin voimaa ja riemukseni sain useita tarjouksia.
Valitsin lopulta it-alan yrityksen eli Ceon Oy:n Helsingistä, vaikka en tiennyt ohjelmistokehityksestä oikeastaan mitään. Minä, keski-ikäinen runoilija – sopisinko nuorten koodareiden joukkoon? Entä osaisinko tuottaa sisältöä vieraasta aihepiiristä?
”Kun katsot repaleisia siipiäsi, luulet ettet enää lennä.”
Monipuolinen elämänkokemukseni ja innostus auttoivat uuteen ympäristöön sopeutumisessa. Sujuva itseni johtaminen ja tarmokas tehtäviin tarttuminen osoittautuivat myös tarpeellisiksi ominaisuuksiksi.
Kun lisäksi sain ottaa vastuuta yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnista, alkoi tuntua siltä, että sovin hyvin ceonilaisten tiimiin. Työssäoppimispaikan monipuoliset tehtävät tukivat verkko-opintojani.
Työharjottelupainotteinen opiskelutapa auttoi minua näkemään kirkkaammin omat vahvuuteni sekä kehittämiskohteeni. Tiedonjanoni kasvoi entisestään. Kulutin alan kirjallisuutta sekä treenasin kirjoittamista.
Kaikki konkretisoitui näyttöjä kasatessa ja ominaiseen tapaani hukutin arvioijat tiedostopinoihin. Halusin onnistua, mutta se oli samalla minulle koetinkivi. Etten uurastaisi itseäni puhki, enkä pyrkisi täydellisyyteen.
Onneksi opettaja oli tukenani pitkin matkaa.
Työharjottelupainotteinen opiskelutapa auttoi minua näkemään kirkkaammin omat vahvuuteni sekä kehittämiskohteeni.
Piia Raita
”Tulee aina oljenkorsi, johon tarttua ja lennätkin korkeammalle kuin koskaan odotit.”
Puolen vuoden koulutuksen päätyttyä sain nappiin menneiden näyttöjen päälle työsopimuksen. Vakituinen työ Ceonilla, vastuu markkinoinnista ja siinä sivussa työhyvinvoinnista. Huikeasta onnistumisesta seurasi euforinen olotila.
Ennen koronaa minulla oli haasteita löytää täysin etänä tehtävää koulutusta tai työpaikkaa. Onni onnettomuudessa pandemia pakotti työnantajat ja kouluttajat ymmärtämään, että nykyaikana etäyhteyksin tehtävä työ on täysin mahdollista.
Suomen Yrittäjäopiston koulutus antoi minulle vahvan oljenkorren, jota pitkin kivuta takaisin työelämään.
Suomen Yrittäjäopiston koulutus antoi minulle vahvan oljenkorren, jota pitkin kivuta takaisin työelämään.
Piia Raita
Sitaatit ovat runosta ”Lento”
(Piia Raita; Koskaan ei voi tietää, kuinka ihmeelliseen päivään herää. Mediapinta, 2017.)
Piia Raita
Head of Marketing
Ceon Oy